Vanhemman jaksaminen – miksi oma hyvinvointi ei ole itsekkyyttä
Moni vanhempi ajattelee omaa jaksamistaan vasta sitten, kun voimavarat ovat jo lopussa. Arjessa prioriteetit ovat selkeitä: lapset, työ, koti, harrastukset, velvollisuudet. Oma hyvinvointi siirtyy helposti listan hännille – tai katoaa kokonaan.
Silti totuus on tämä: vanhemman hyvinvointi ei ole itsekkyyttä, vaan edellytys koko perheen hyvinvoinnille. Kun vanhempi voi hyvin, arki rullaa sujuvammin, lapset voivat paremmin ja perheen ilmapiiri on rauhallisempi.
Tässä artikkelissa puhumme rehellisesti vanhemman jaksamisesta, syyllisyydestä, uupumuksen ennaltaehkäisystä ja siitä, miten omaa hyvinvointia voi tukea keskellä aivan tavallista lapsiperhearkea.
Miksi vanhemmat laittavat itsensä viimeiseksi?
Vanhemmuuteen liittyy usein vahva vastuun tunne. Lapsen tarpeet menevät luonnollisesti edelle, mutta raja lapsen tarpeiden ja vanhemman itsensä unohtamisen välillä hämärtyy helposti.
Yleisiä syitä oman hyvinvoinnin sivuuttamiseen:
- ajatus siitä, että “hyvä vanhempi jaksaa aina”
- syyllisyys oman ajan ottamisesta
- arjen kiire ja kuormitus
- vertailu muihin perheisiin
Moni vanhempi elää pitkään selviytymismoodissa, kunnes keho tai mieli pakottaa pysähtymään.
Mitä tapahtuu, kun vanhempi ei jaksa?
Jaksamisen rajat eivät ylity yhdessä yössä. Usein kuormitus kasvaa hiljalleen, ja varoitusmerkit ohitetaan.
Merkkejä siitä, että jaksaminen on koetuksella:
- jatkuva väsymys, vaikka nukkuisi
- ärtyneisyys ja lyhyt pinna
- ilon katoaminen arjesta
- keskittymiskyvyn heikkeneminen
- tunne, ettei mikään riitä
Lapset aistivat vanhemman kuormituksen herkästi. Siksi oma hyvinvointi ei ole vain henkilökohtainen asia, vaan koko perheen yhteinen voimavara.
Oma hyvinvointi ei ole pois lapsilta – päinvastoin
Yksi sitkeimmistä uskomuksista vanhemmuudessa on ajatus, että oma aika tai palautuminen on pois lapsilta. Todellisuudessa käy usein juuri päinvastoin.
Kun vanhempi:
- nukkuu paremmin
- syö säännöllisesti
- liikkuu edes vähän
- saa hetken hengähtää
hän on läsnäolevampi, kärsivällisempi ja joustavampi. Lapset eivät tarvitse täydellistä vanhempaa, vaan emotionaalisesti saatavilla olevan aikuisen.
Pienet teot, suuri vaikutus – hyvinvointi arjen keskellä
Vanhemman hyvinvointi ei tarkoita kalliita retriittejä tai pitkiä vapaita. Usein juuri pienet, toistuvat teot tekevät suurimman eron.
1. Uni on perusta kaikelle
Univaje heikentää jaksamista nopeasti. Vaikka täydelliset yöt eivät ole lapsiperheessä aina mahdollisia, unta voi tukea:
- menemällä ajoissa nukkumaan
- välttämällä “kostovalvomista”
- jakamalla yövastuuta, jos mahdollista
👉 Hyvinvointiin liittyvät tuotteet, kuten pimennysverhot, ergonomiset tyynyt tai unta tukevat sovellukset, ovat luontevia yhteistyöteemoja.
2. Syöminen – polttoainetta jaksamiseen
Vanhempi unohtaa usein syödä kunnolla. Epäsäännöllinen syöminen lisää väsymystä ja ärtyneisyyttä.
Arkea helpottavia ratkaisuja:
- helpot välipalat valmiiksi
- yksinkertainen viikkoruokalista
- riittävä juominen päivän aikana
Hyvinvointi ei vaadi täydellistä ruokavaliota – riittävä on usein tarpeeksi.
3. Liike ilman suorittamista
Liikunnan ei tarvitse olla hikitreeni tai aikataulutettu harrastus.
Hyödyllisiä arjen liikemuotoja:
- kävely lasten kanssa
- venyttely iltaisin
- pieni ulkoiluhetki yksin
Tärkeintä on liike, joka tuntuu hyvältä – ei se, mikä “pitäisi” tehdä.
Henkinen kuorma ja näkymätön työ
Vanhemmuus on muutakin kuin näkyviä tehtäviä. Suuri osa kuormituksesta on henkistä työtä, jota ei aina huomata.
Tähän kuuluu esimerkiksi:
- aikataulujen muistaminen
- lasten asioiden ennakointi
- perheen tunneilmapiirin ylläpito
- jatkuva huoli ja vastuu
Tämän kuorman jakaminen puolison tai tukiverkoston kanssa on keskeinen osa jaksamista.
Rajat, jotka suojelevat jaksamista
Rajat eivät ole kovuutta, vaan itsestä huolehtimista.
Hyvinvointia tukevia rajoja:
- kaikkeen ei tarvitse suostua
- kaikki harrastukset eivät ole pakollisia
- koti ei ole projekti, vaan koti
- somevertailua saa rajoittaa
Kun vanhempi sanoo joskus ei, hän sanoo samalla kyllä omalle jaksamiselleen.
Syyllisyys – vanhemman yleinen seuralainen
Moni vanhempi tuntee syyllisyyttä levosta, omasta ajasta tai avun pyytämisestä. Syyllisyys ei kuitenkaan ole merkki huonosta vanhemmuudesta – se on usein merkki siitä, että välittää paljon.
Hyvä muistutus:
- lapset eivät kärsi siitä, että vanhempi voi hyvin
- oma hyvinvointi on esimerkki lapsille
- itsestä huolehtiminen on opittu taito
Lapset oppivat katsomalla, miten aikuinen kohtelee itseään.
Milloin jaksamiseen kannattaa hakea apua?
Jos olo tuntuu pitkään raskaalta, mikään ei helpota tai arki tuntuu ylivoimaiselta, apu on paikallaan. Avun pyytäminen ei ole epäonnistumista – se on vastuullista vanhemmuutta.
Apua voi hakea:
- neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta
- työterveyshuollosta
- vertaistukiryhmistä
- ammattilaiselta keskusteluavun muodossa
Kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin.
Hyvinvoiva vanhempi on lahja koko perheelle
Vanhemman jaksaminen ei ole luksusta eikä itsekkyyttä. Se on perheen perusta, joka kannattelee arkea, ihmissuhteita ja lapsen kasvua.
Muista:
- et ole yksin tunteidesi kanssa
- pienet teot riittävät
- oma hyvinvointi on tärkeää
- sinäkin olet arvokas
Kun pidät huolta itsestäsi, pidät huolta myös perheestäsi – ehkä tärkeimmällä mahdollisella tavalla.🧡
